Asuinalueen valinta ja vaihtaminen

Omaan asuinalueeseensa on luonnollista kiintyä. Vaikka en edes olisi kovin mieltynyt asuinalueeseeni, tuntuu uudelle alueelle muuttaessa raskaalta totutella uusiin rutiineihin, kulkureitteihin ja lähikauppoihin. Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten artikkeli, jossa kerrottiin, että helsinkiläiset pysyvät mielellään tutuilla alueillaan ja muuttavat melko pienten alueiden sisällä. Ymmärrän tämän todella hyvin ja itsekin olen toiminut juuri edellä kuvatulla tavalla, jos se vain on ollut mahdollista. Asuinalueen vaihtaminen ei ole optimiratkaisu tulevaisuudessa, jos muutto joskus tulee ajankohtaiseksi.

Helsingin Sanomissa 17.10. julkaistussa, Veera Paanasen kirjoittamassa artikkelissa ”Asuinalueesta on tullut helsinkiläisen keskiluokan käyntikortti” käsitellään otsikon mukaisesti sitä, kuinka asuinalue voi luoda tiettyjä mielikuvia ihmisistä. Tämän lisäksi artikkelissa oli itseäni enemmän kiinnoistava laskuri, josta voi katsoa, miltä alueilta Helsingin sisällä muutetaan millekin alueelle. Yleisesti laskuri kertoi jo edellä todetun faktan, eli sen, että ihmiset muuttavat yleensä asuinalueensa lähistölle.

Eniten minua kiinnostivat nykyisen asuinalueen, eli Länsi-Pakilan tiedot. Alla olevan tilaston mukaan täältäkin on tosiaan muutetty lähialueille, kuten Paloheinään sekä Patolaan ja tänne on muutettu lähialueilta, kuten Maunulasta ja Itä-Pakilasta .

Me muutimme Länsi-Pakilaan Pohjois-Haagasta, kuten keskimäärin 17 ihmistä viimeisten kahden vuoden aikana. Jos muuttaisimme pois, olisivat Paloheinä ja Itä-Pakila hyvinkin mahdollisia asuinalueita.

Muutimme tosiaan tänne Pohjois-Haagasta ja Länsi-Pakila oli suhteellisen luonnollinen valinta, sillä olimme lenkkeilleet alueella paljon eikä etäisyyttä vanhaan kotiin ole kuin muutama kilometri. Toki Länsi-Pakilassa oli myös paljon muita hyviä puolia, kuten maine rauhallisena pientaloalueena, hyvät kulkuyhteydet, hintataso jne. Pohjois-Haagassa ei juuri ole rivitaloja ja ne muutamat myynnissä olleet olivat ehdottomasti liian kalliita meille. Tiesimme siis, että jos haluamme rivitaloon, täytyy muuttaa pois Pohjois-Haagasta.

Helsingin alueella erityisen ahdistavalta on itselleni tuntunut selvitellä eri alueiden julksien kulkuneuvojen reittejä ja pysäkkien sijainteja. Uuden asuinalueen valinta vie aikaa eikä asuinalueen vaihtaminen ainakaan helpotu sen jälkeen, kun se edellyttää lapsille uusia päiväkoteja tai kouluja.

Kun olimme muuttamassa pois Tapanilasta vuonna 2015, kävimme kävelyillä sekä asuntonäytöissä asuinalueille, jotka voisivat sopia budjettiimme, omaisivat hyvät kulkuyhteydet keskustaan sekä mielellään vielä olisivat potentiaalisesti kasvattamassa arvoaan tulevien vuosien aikana. Meillä oli aikaa tähän, sillä Tapanilan asunto oli myynnissä 6 kuukautta, ennen kuin sille löytyi ostaja. Jos muuttaisimme pois Länsi-Pakilasta, voisin ehdottomasti harkita Tapanilaa asuinalueeksi, eli tuttu ja turvallinen houkuttelee minua, vaikka aikaa muutosta onkin jo useampi vuosi kulunut.

Tapanilasta pois muuttoa suunnitellessa, meillä oli potentiaalisimpina vaihtoehtoina asuinalueeksi Lassila, Pohjois-Haaga tai Herttoniemi. Pohjois-Haagassa ja Herttoniemessä oli molemmissa tarjolla 1950-luvun asuntoja suhteellisen hyvään hintaan ja Lassilassa oli hyvät kulkuyhteydet sekä hieman edullisimmat neliöhinnat. Tuolloin meillä oli toiveena noin 60-70 neliön putkiremontoitu kolmio, joka ei vaatisi suurempia sisäremontteja ja josta olisi nopeahko pääsy keskustaan julkisilla.

Hesarin artikkelissa puhutaan myös paljon siitä, että tiettyjen asuinalueiden asukkaat voivat luoda asuinalueensa ansiosta tiettyä mielikuvaa itsestään muille. Esimerkkinä mainitaan Lauttasaari, joka antaisi ”resursseja” tai sosiaalista pääomaa” asukkailleen. Vaikea sanoa, pitääkö väite paikkansa, mutta kyllä minullakin on hyvin positiivinen kuva Lauttasaaresta, joten ei se ainakaan huonoa mielikuvaa anna asukkaistaan.

Kun muutimme Pohjois-Haagan kuulin, että ihmiset, jotka asuvat Etelä-Haagassa, muistavat aina ilmoittaa tuon etelä-sanan, mutta pohjois-haagalaiset kertovat asuvansa Haagassa. Ehkä itsekin tuli kerrottua asuvansa juuri ”Haagassa” tai luonnehdittua asuvansa ”aivan Etelä- ja Pohjois-Haagan rajalla” eli tähän kyllä minullakin taisi kytkeytyä pieni halu luoda tiettyä mielikuvaa. Asuimme kyllä todellakin aivan alueiden rajalla ja Huopalahti oli Pohjois-Haagan asemaa lähempänä, joten totta kuitenkin puhuin, enkä ikinä todellakaan mitenkään hävennyt Pohjois-Haagaa.

Asuinalueisiin liittyy paljon mielikuvia ja tunnesiteitä. Uusien asuntojen etsintä ja muutot ovat itsessään jo todella stressaavia prosesseja eikä asiaa yhtään helpota, jos uusi asunto pitää löytyä lyhyen matkan päästä nykyisestä kodista. Joistain kriteereistä pitää olla valmis joustamaan, mutta ehkä asuinalue on monille se, josta ei olla valmiita joustamaan.

Anne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.